Minskustako koiraihminen - mitä ihmettä....
Minua haukkasi lapsena tuttavan koira ja siksi varmaankin koen että koirat ovat arvaamattomia..
Tyttäreni sen sijaan oli jo pienenä sitä mieltä, että heti kun hän muuttaa omaan kotiin, hän ottaa koiran.
Oli muuten mahdoton dalmis-fani pienenä, kuvitteli että kohta se dalmis syntyy ja meille piti ostaa väen vängällä ruokakuppi ja leluja. Flexiin ei onneksi tarvinnut investoida. Tilanne rauhoittui jossain vaiheessa kun Tyttö sai lahjaksi ison dalmispehmolelun.
Tämä Curro-poika tuli sitten puolitoista vuotta sitten meidän kaikkien iloksi.
Minunkin, kyllä.
Kun Curro juoksi ensimmäisen kerran ovestamme sisälle,
kaikki olivat sulaa vahaa....
Pieni hamsterin kokoinen otus, josta on sittemmin kasvanut pikkuinen reipas poika.
Sulattanut mokoma meidän kaikkien sydämet ja saanut minustakin esille jonkinasteisen koiraihmisen.
Huolestuttavaa lienee, että jo itse ehdottelen että Curro voisi tulla meille pariksi päiväksi, kuten esim helteiden aikaan tehtiin.
Hyvähän se oli pikku koiran pötkötellä helteiden aikaan viileällä lattialla.....
-Minsku-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti