Kallaveden kierros

Tämän kesän matkamme tehtiin veneellä...
tai siis kahdella, kahden ystäväpariskunnan kanssa.
Mukana myös 3 junioria.

Miehet suunnittelivat reitin ja hoitivat navigoinnin,

naiset olivat muona (- ja juoma) vastaavina.

 

Ensimmäinen pysähdys oli Puumalassa,

jossa nautiskelimme jo eväitä ja paikallisen torin antimia.

 

Puumalasta matkasimme Savonlinnaan, lounaspaikkaamme Huvilaan.
Itse valitsin listalta taas "päivän kalan" joka oli siikaa. Todella hyvää!

Veljekset marssivat kohti Huvilan lounasta ;)

Savonlinnasta suuntasimme Rantasalmelle, jonne jäimme yöpymään ystävien ihanalle mökille. Iltaohjelmassa oli ruokailun, saunomisen ja uimisen lisäksi SUPpailua.

 

 

Aika jännittävää oli kavuta laudalle ensimmäistä kertaa, mutta luulenpa, ettei tuo viimeiseksi jäänyt ;) Ja taitaa päätyä tuo kuva jääkaapin oveen muistutukseksi, että olis syytä tarkkailla syömisiään...

 

Kyllä on Saimaa niin upea, ettei sitä jaksa lakata ihmettelemästä!

 

 

 

Välillä nuoremmatkin halusivat toimia tähystäjinä,

tai muuten vaan käydä viilentymässä kannella.

Mökiltä aamu-uinnin ja aamiaisen jälkeen matkamme jatkui Leppävirran kautta Vehmersalmelle, jossa oli tarkoitus pitää lounastauko.
Mutta rantaravintola olikin tupaten täynnä, ja ruoan saamisessa olisi kestänyt jopa puolitoista tuntia.
Päädyimme kävelemään "kylälle" paikalliseen ravintola Maininkiin. Kyllä kannatti!
Siellä saimme kerrassaan loistavat pizzat, ehdottomasti kannattaa käydä, jos sillä suunnalla liikuskelee -tai sitten meillä oli vaan niiiiin nälkä...

 

 

Matkamme varrelle osui aika monta kanavaa, ja yhtä lukuunottamatta me matkustajat oltiin kanavissa ensimmäistä kertaa. Oli aika huima tunne, kun vedenpinta alkoi nousta vauhdilla, jopa 6 metriä... !Ohitimme ainakin Taipaleen kanavan, Karvion, Konnuksen, Pilpan, Kerman ja Väärän kanavat -
ei välttämättä tuossa järjestyksessä....
 

 

Heinäveden kautta ehdimme illaksi Savonlinnaan ja yllätykseksemme onnistuimme saamaan huoneet hotelli Seurahuoneelta.

Pimenevässä illassa tunnelma Savonlinnassa oli kuin Monacossa...

Terassit täynnä ihmisiä kesämekoissaan, iloinen puheensorina kuului joka puolelta. Tarkoituksena meilläkin oli käydä vielä syömässä lankkumuikut Seurahuoneen kattoterassilla, ja fiilistellä sametinpehmeässä kesäyössä, mutta uni voitti uupuneet veneilijät ;)

 

Aamulla ilmastoidussa huoneessa hyvin nukutun yön jälkeen teimme kierroksen Savonlinnan torilla ja pakkauduimme taas veneisiin.
Piipahdimme vielä Casinon rannassa ihailemassa maisemia ja pulahtamassa Saimaassa.

 

Keli taas suosi meitä, kun ajelimme Puumalaan, jossa tankattiin sekä veneet että matkustajat.

Jälkkärit päätettiin nauttia Rokansaaressa, olihan meillä kahvipannukin mukana.

Siispä nuotiolle pannu tulille ja kahvia odotellessa pulahdimme porukalla vielä kerran uimassa.
Kylläpä maistuikin kahvit hyvältä!

 

 

Rokansaari on ihana paikka, upea luonnon hiekkaranta, luontopolkuja, grillipaikkoja...

löytyy sieltä myös wc:t ja kesäkahvilakin.

 

 

Ei hiekkarantaa ilman hiekkalinnoitusta... 

 

 

Ja vähän piti painiakin heittää ;)

 

 

Rokansaaressa sanoimme heipat toiselle venekunnalle, joka jatkoi matkaansa omalle mökilleen. Meidän matkamme jatkui vielä hieman, kohti auringonlaskua...

 

 

Sitten oli vene taas parkissa omassa rannassa,
rantasauna lämpiämässä...
Huikea viikonloppu, mahtavassa kelissä kera ihanien ystävien!
Parhautta!

 

Salli

Tallinnassa riksa-ajelulla

 

 

Viihdyimme Viron reissulla niin hyvin, että päätimme jatkaa lomaa vielä yhdellä päivällä.

Tämä huikea idis tuli istuessamme Tarton lounaspaikassa, kun mietimme miten hyvä fiilis oli lomailusta ja maan edullisesta hintatasosta....

 

Soitto Tallinkille ja onnistui helposti !

Hämmentävää, miten hyvä asiakaspalvelu siellä on, vuosien varrella olen soitellut sinne jos minkäkin asian vuoksi ja esittänyt toiveita ja halunnut maksaa osin pisteillä jne, aina asiat ovat hoituneet helposti ja nopeasti. Respect.

 

Hotellin osalta meni vähän jumppaamiseksi kun meillä on tietyt hotellit joista tykkäämme hurjasti, mutta....

Ne ovat Vanhassa Kaupungissa, jonne ei saa autoa parkkiin kovinkaan kätevästi. Hmm.

Annettiin sitten periksi ja varattiin Tallink Spa Hotellista huone.

 

Jes, loma jatkuu !!!!

 

Majoittuminen hotellille meni sutjakasti ja auto jäi parkkiin, todettiin että nyt kuskikin saa ottaa vähän iisimmin. ( Kylmä juoma toiveissa...)

Suunnistimme pirssillä samantien kohti Vanhaa Kaupunkia ja toiveissa oli mahtua lounaalle lempiravintolaamme

Ravintola Cru:hun.

Onnistuimme, ja vieläpä ulos terassille varjoisaan pöytään !

 

 

Ruokalista oli lyhyt ja ytimekäs :)

Juomalista oli riittävän pitkä.

 

 

 

Annokset ovat pieniä mutta taivaallisia,

jotka ovat käyneet tuolla syömässä tietävät mistä puhun !

 

Illalla päätimme syödä illallista Ravintola Pegasuksessa,

taaskin sillä toivolla, että mahdumme syömään ilman pöytävarausta.

Ulkona oli jonoa mutta kahden hengen pöytä järjestyi ja tuulettelimme hieman kahden.

 

 

 

Viereiseen pöytään tuli suomalainen pariskunta hurmaavan pienen tyttärensä kanssa ja illallinen oli itse asiassa tosi hauska !

 

 

 

 

Ruoka oli äärettömän hyvää kuten jo kesäkuussa totesin ja tarjoilija huolehti meistä koko sydämellään ja sai olomme tosi mukavaksi.

Sovimme,että tulemme syksyllä uudelleen kun uusi menu astuu käytäntöön.

 

Liekö tämän kesän uutuus vai onko mennyt vaan meiltä ohi,

mutta kaikkialla vanhassa kaupungissa, tai oikeastaan turistialueilla, on nuoria poikia riksojensa kanssa. Iloisia vilperttejä, valmiina polkemaan helteessä ja kuskaamaan laiskoja turisteja ympäriinsä. Hauskin nähty versio oli kolme varsin "painavaa" miestä yhdessä pikkuriksassa ja hoikkanen poikaparka polkemassa. Onneksi alamäkeen päin Raatihuoneen torilta ja poika näytti olevan ihan sujut tilanteen kanssa. Kyydittävät sen sijaan voihkivat "oumaigaadia" alamäessä. Hih.

 

 

Että porteille mekin sitten pisteltiin menemään tällä kyydillä.

Ja ne jotka paheksuvat tätä hupia, voin sanoa ettei ollut halpaa, kaveri sai kyllä asiallisen korvauksen !

 

-Minsku-

 

 

 

 



Tarttoa ohuesti, hellepäivä nääs....

 

 

" Estonian Tour 2014 " piti sisällään muutakin kuin vierailun Itä-Virossa Ontikalla.

Päätimme käydä myös tutustumassa kesäiseen Tarttoon kun kohtuumatkan päässä kerran olimme.

Onnea on ilmastoitu auto :)

 

 

Pysähdyimme mukavan näköiselle rannalle Peipsi-järven rannalle Mustveen kylään. Ja hetken jopa harmittelimme uikkareitten puuttumista, ranta näytti puhtaalle ja väkeä oli kovasti uimassa. Toivoimme saavamme samalla jotakin tarjoilua mutta rannalle oli vasta valmistumassa kahvila ja kylällä ei ollut yhtään sen näköistä paikkaa, jonne olisi tehnyt mieli mennä.

Autoon siis.

 

Kaduilla oli kuuma mutta väkeä silti....

Hirveästi emme jaksaneet kierrellä tai etsiä nähtävyyksiä,

keskityimme etsimään mukavaa paikkaa lounastaa ja istua varjossa.

 

 

Oltiin kylän piikkipaikalla ihan keskustassa ja katsokaa oluen hintaa...

Eikä tuo ruokalistakaan näyttänyt pahalle,

laskun loppusumma oli hyvin järkevä !

 

-Minsku-

Palanderin perhe Ontikalla

Levoton sieluni kaipasi vielä loman loppuun jotain extraa, oikeaa lomaa ilman kotitöitä.

Sain Mieheni nyökyttelemään ehdotukselleni buukata meidät Viron lautalle auton kanssa. Tallinna on kiva, joo, mutta ehdotin että ei jäädä siihen turistihälinään vaan ajellaan jonnekin muualle.

Jostakin sitten Mies muisti, että oli kuullut Kalle Palanderin perheen muutosta Itä-Viroon.

Netistä löytyivät kivuttomasti Ontika Manor Housen sivut jotka vaikuttivat mukaville,

B & B majoitusta hevostilalla.

Riina Palander vahvisti majoittumisemme ajankohdan ja alkoi tuntua matkalle jonnekin.....tuntemattomaan !

 

Ajatus minilomasta kaipasi selkeästi etkoja ja varasimme edelliseksi yöksi huoneen Kluuvista, jossa majoituimme myös toukokuussa. Kiva hotelli, erinomaisella paikalla !

Mikä lomafiilis, vaellella kesäisessä Helsingin illassa....

 

Maanantai-aamusta ajelimme hyvin nukkuneina satamaan odottamaan lähtöä.

Aamu oli kuuma ja lupaili helteistä päivää mutta meitä vaan hymyilytti...
Noh, tässä kuvassa ei näytä kovin hilpeälle, toivun järkytyksestä aamiaisen vaatimatomuuden osalta.

 

Menomatkalla Tallinkin Starilla oli tarjolla aamiainen ja tuntui hyvälle vaihtoehdolle syödä järkevästi ja jaksaa sitten tupla-aamiaisen voimin perille Ontikalle.

Olipa vaatimaton aamiainen...

Ihmettelin miten ruokailemaan pääsi jonottamatta ja nyt ymmärrän.

Huokaus. Noh, saatiin jotain murua rinnan alle ja kohtuuhinnalla.

  

Tallinna hikoili helteessä ja tuhannet turistit myöskin. Päätimme suunnistaa Piritaan kun ei ollut kiirusta ja voi itku mitkä ruuhkat satama-alueella ja tietyöt matkan varrella. Ajoimme madellen lähes kolme varttia Piritaan ja etsimme kivaa paikkaa pysähtyä. Pysäytimme auton rantaan ja menimme kävelemään hetkeksi paahteeseen. Rannat olivat tosi kurjan näköisiä ja päätimme ihastella niitä vain autosta käsin.

Itämeri taitaa olla todellakin osin aika huonossa kunnossa.

 Hulmutukka :)

Päädyimme jälleen kerran Ravintola Paat :in terassille.

Vähän suolapalaa ja kylmää juomaa, höystettynä upealla maisemalla !

Sitten navigoimaan kohti Kohtla Valdia ja siellä Ontikaa !

Reitti kulki osin pitkin merenrantaa, aikamoinen pudotus olisi mereen...

Matkalla teimme lyhyen pit-stopin maalaiskaupassa, tankkasimme matkaajille raikasta vettä ja
kylmää jäätelöä mukaan.

 Korviin pisti venäjänkieli, eikä suinkaan eestinkieli...

Mies sai kylmiä väreitä jo tästä ja jatkoimme matkaa rivakasti.

Ontika Manor House toivotti meidät tervetulleiksi sirkkojen sirityksellä, joka oli vaikuttavan äänekästä. Saapuessamme isäntä oli juuri petaamassa meille vuoteita, kun pesulan viivästynyt lähetys oli juuri saapunut vasta. Kalle itse, nauravainen rento kaveri.

Hevosten hirnunta sai hyvälle tuulelle ja maalaismaisema rauhoitti mieltä...

Väkeä tuli ja meni, oli kuulemma ihan täyttä !

Pihapiirin rakennukset ovat osin peruskorjattuja ja päärakennus odottaa vielä muutostaan.

Majoitustiloja on 15 huonetta ja Palanderin perhe asuu myös tilalla.

Huoneet ovat suloinen sekoitus uutta ja vanhaa, hyvällä maulla tuotu tähän päivään. Vanhat lattiat narisevat ja ovet ovat vähän vinksallaan mutta tunnelma on todella ainutlaatuinen.

Tilalla juoksentelivat terhakka mäyris ja pari collieta, sopuisasti hevosten välissä.

Perheen lapset kulkivat myös vanhempiensa mukana luontevasti ja kävivät välillä syöttämässä leikkimökissään asuvia pupuja.

Viihdyimme täällä pari yötä ja voisin jopa majoittua toistekin mikäli olisimme kulmilla !

Vielä jäi kokematta lammen rannalla olevan tynnyrisaunan löylyt....

-Minsku-