Aurinkoista sunnuntaita !
Ilmassa on syksyn tuntua mutta sekin tuntuu kivalle hellekesän jälkeen.
Meillä uimiset on muutaman päivän parkissa, maalausliike tulee alkuviikosta käsittelemään terassin tummanharmaaksi. Uv-säteet hävittivät värin pois jo heti uutena, mikä oli meille suuri pettymys. Terassilaudan valmistaja korvaa virheen nyt kertaalleen ja saamme sitä mitä tilasimme. Toivottavasti nyt onnistuu ! Terassi on pesty ja sitä pidetään nyt kuivana...
Mies meni eilen päiväksi mökille nakuttelemaan rantasaunan kattopeltejä Appiukon kanssa.
Minä sain seurakseni karvaisen kaverin ja suunnistimme aurinkoisessa säässä ulkoilemaan.
Ihana sää, lenkkipolku kiertää lammen rantoja ja luonto on NIIN kaunis että hengästyttää.
Nämä on niitä hetkiä että harkitsen haluavani omaa koiraa.....
Omaa lenkkikaveria, aina hyväntuulista vekkulia, päivän piristystä.
Hui, nyt se on sanottu ääneen.
Totta puhuen, tässä koirassa on meille sopivasti koiraelämää, enempään emme pystyisi kovin vaivattomasti. Isovanhemmuus on jees, tälläkin tavalla !
Menimme Pienen Miehen kanssa iltapäivästä myös mökille, mukanamme iso vadillinen tuoreita korvapuusteja. Enpä ollutkaan leiponut vähään aikaan ja pullan leipominen kannattaa aina tehdä rauhassa. Kohota ja vaivaa, nostata ja anna levätä. Tulipa loistavaa pullaa, vaikka itse kehunkin.
Päiväkahvit mökillä, voilla leivottua siihen lisäksi ja....pienet Amarettokonjakit.
Varustin meidät niin, että voimme jäädä yöksi. Tänä kesänä emme ole vielä mökillä olleetkaan kovin paljon, koti & uima-altaan helppous on vienyt monasti perjantaina voiton.
Nautimme olostamme tuhannesti ja Pikku Koira sai juosta pitkin tiluksia sydämensä kyllyydestä.
Tuntui hyvälle antaa koiran tehdä vapaasti omaan tahtiin sitä ominta itseään, kulkea ja nuuhkia kaikki pensaat....Juosta villisti pitkin polkuja....
Mökkeilimme varsin perinteisesti , ohjelmassa oli kalastusta, vähän melontaa, grillausta ja saunan lämmitystä. Pieni Mies totesi, että musta vesi oli pelottavaa eikä halunnut mennä yöuinnille saunomisen jälkeen. No okei, en minäkään sinne halunnut mennä vaikka tuttu ranta onkin.
Kalastusreissu oli todella onnistunut, saalis jäi meille kokonaisuudessaan.
Appivanhemmat kalastavat usein eivätkä kaivanneet tuoretta kalaa tällä kertaa.
Rannalla asumisen etuja :)
Tässä herkkuja, aitoja asioita, joita toimme kotiin.
Muhkeat ahvenet savustettiin ja suolattiin.
Ja Mies siivosi kalat heti kun pääsimme kotiin. Jäähtyessään kalan nahka ei irtoa enää yhtä kätevästi, savukalat kannattaa siis siivota samantien.
Liekö kukaan muu yhtä omituinen, mutta tuoreen, väkevän sipulin TUOKSU (ei haju ) saa veden herahtamaan kielelle !
Pesin altaassa mullasta puhtaaksi ja mietin jo miten laittaa näitä tänään ruokaan.
Savukalalle kylmä kastike ja paljon kesäsipulia silputtuna mukaan ?
Punaposkiset pallukat. Aitoja asioita. Lähiruokaa ilman lisäaineita.
Vasullinen kirpeitä omenia, koeta nyt sitten päättää tehdäkö piirasta vai syödäkö sellaisenaan...
Hmmmm.....Pieni piiras ja loput rouskutellaan kuorineen kaikkineen. Sovittu.
Tiedättekö, tulee lapsuus mieleen, pakkasin aina syksyaamuisin reppuun pari omenaa nälkää taltuttamaan..
Juuri tämmöisiä kirpeän happamia omppuja kasvoi kotitalomme pihassa !
Omenapuita oli paljon ja hukuimme suorastaan syksyisin omeniin.
Ja minä tyttö söin minkä jaksoin.
Ja vielä vähän vadelmia. Nam.
Pikku Koira nukkuu uupuneena tässä vieressäni sohvalla, juossut itsensä ihan väsyksiin.
Uneksii pelloista ja poluista, vapaudentunteesta pienten jalkojensa alla.
Sunnuntai. Sydän tähän !
-Minsku-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti